Soispa kerran vielä

Hiekka rahisee
kenkien alla
kun yksin kulkee
taivasalla
mies tuntematon
matkalle kadonnut

Sade ropisee
ikkunan pieliin
kun jälleen vaipuu
mustiin mieliin
nainen tuntematon
huoliinsa hukkunut

Ei kaiu siellä
ääni enkelten
ei enää soi laulu pyhien
Kuuluu vain kumu menneiden
synkkien vuosien

Varjo vilahtaa
ikkunan takaa
ja hetken aikaa
hiljaa makaa
lapsi tuntematon
arkeensa eksynyt

Metsän laidalla
joutsenet huutaa
ja ilman ääntä
aukoo suutaan
vanhus tuntematon
muistoihin pudonnut

Ei kaiu siellä
ääni enkelten
ei enää soi laulu pyhien
Kuuluu vain kumu menneiden
synkkien vuosien

Kunpa kaikuis siellä
ääni enkelten
soispa kerran vielä laulu pyhien
Loistais valo nurkkaan pimeään
toivoa antaen

Kunpa kaikuis siellä
ääni enkelten
soispa kerran vielä laulu pyhien
Loistais valo nurkkaan pimeään
toivoa antaen
pelot poistaen

Yksi kommentti artikkeliin ”Soispa kerran vielä

  1. Päivitysilmoitus: Pakko kirjoittaa – Minna2K

Kommentointi on suljettu.