Tänään voisin kirjoittaa isoista asioista, koska pääsiäisessä mulle on kysymys paljosta muustakin kuin vapaapäivistä, tipuista tai suklaamunista. Juuri siksi tänään tuntuu erityisen sopivalta kirjoittaa ystävästä, jonka pääsiäisen ydin on tuonut elämääni.

Kaksitoista vuotta sitten matkustimme porukalla keskemmälle Eurooppaa auttamaan hetkeksi urakassa, jonka lopputuloksena oli upea monikulttuurinen päiväkoti. Sillä reissulla tutustuimme perheeseen, jotka seuraavien vuosien kohtaamisten kautta uivat pysyvästi osaksi elämäämme. Näiden ystävien kanssa haaveilemme asuvamme viimeistään eläkkeellä samassa kaupungissa, jonkun hyvän kirjaston lähellä. Sinne sitten köpöttelemme yhdessä lukemaan, keskustelemaan ja juomaan kahvia.

Kaksitoista vuotta sitten Vera oli eri kulttuurien keskellä sujuvasti seikkaileva terävä lapsi, joka neljävuotiaana lähti isälleen ja miehelleni tulkiksi rautakauppaan. Veran perheessä on äidinkieli, isänkieli ja vanhempien työkieli. Heidän nykyisessä kotimaassaan on kolme virallista kieltä. Näistä tulee yhteensä viisi eri kieltä, joilla kaikilla Vera operoi sujuvasti. Sen lisäksi koulussa on luonnollisesti pakollisena latinaa, ja kukapa ei sitten vielä olisi ottanut yhtä lisäkieltä opiskeltavakseen…

Viime aikoina sairaus on tuonut Veran elämään tummanharmaita sävyjä. Kaiken keskellä hän on säilyttänyt syvältä sisältä nousevan ilonsa, hetken tunteita ja sairauden aiheuttamaa rajatonta uupumusta vahvemman. Mun sydän sykähtää joka kerta, kun näen somekuvia, joissa Vera hymyilee ystäviensä keskellä. Niihin hymyihin kätkeytyy paljon venymistä, väsymystä ja toisten ajattelemattomuuden kestämistä. Niistä näkyy luottamus Suurimpaan ja vanhempien rakkauteen. Ne hymyt muistuttavat, että kannattaa olla läsnä ja pysähtyä nauttimaan hetkestä.

Vera on viisas, ajatteleva ja hauska. Ihan tavallinen teini, ja silti ihan erityinen. Täysin omanlaisensa, ja kuin kuka tahansa. Halusin kertoa sulle Verasta, koska toivon, että huomaat sun elämän verat ja villet. Ne nuoret huipputyypit, joilla on intoa, iloa ja paloa. Järkeä, joustavuutta ja hyviä juttuja. Puhu hyvää niistä ja niille. Tee kaikkesi sen eteen, että saisivat kulkea oman tiensä ja elää omana itsenään. Tää maailma tarvitsee fiksuja ja lahjakkaita nuoria, joista kasvaa ajattelevia ja pystyviä aikuisia. Jokainen elossa pysymisestä haaveileva yhteisö tarvitsee rohkeita teinejä, jotka säilyttävät innovatiivisuutensa, joustavuutensa ja kykynsä saada aikaan muutosta myös aikuisena.

Gelukkige verjaardag, ma chère! Happy Sweet Sixteen, rakas Vera ❤

Tuuthan sitten joskus mukaan sinne kirjastokahveille, vaikka joudutkin odottelemaan hitaasti taapertavaa vanhuslaumaa ja pyyhkimään meidän vapisevin käsin läikyttämät kahvit pöydiltä, ja kirjaston kirjoilta. Lupaan, että silloinkin pysähdymme kuuntelemaan sun kuulumisia. Ainakin heti sitten, kun olemme saaneet jokapäiväisen pullamme.

 

Veran oman blogin löydät täältä.