Olen aina rakastanut vieraita kieliä, mutta musiikki on sittenkin kielistä se, joka uppoaa syvimmälle sydämeeni, pitää pääni koossa ja kuroo yhteen sieluni repeämät. Kävin taannoin hengähtämässä nuoruuttamme rytmittäneen bändin paluukiertueella. Vuosikymmenten takaiset kirkassilmäiset julistukset löysivät uuden syvyyden, kun setäikään ehtineet esittivät ne elämää nähneelle yleisölleen.
Tuttujen sävelten myötä vajosin muistoihin ja tavoitin tunteen. Se oli jotain mustaa ja teräväreunaista, nyt jo vuosien hieman pehmeämmäksi hiomaa. Häivähdys menneestä, muisto kivusta ja puristavasta ahdistuksesta. Samalla tunsin helpotuksen – kuinka sanat ovatkaan kantaneet. Nyt ne myös osoittivat mihin siitä ajasta on tultu. Tekivät tiensä sieluun asti ja muistuttivat, miten Totuus ja Rakkaus on vienyt läpi synkkien metsien ja syvien rotkojen.
Jonkinlainen sukupolvikokemus tämäkin. Näiden sanoitusten tahtiin me kasvoimme. Jykevää, juurevaa, puhuttelevaa – elämää, uskoa, pyhää sanaa, ja rukouskin läsnä. Luottamusta Yhteen suureen, toivoa paremmasta, ja siitä että kaiken keskellä meitä kannetaan. Tästä me saimme hyvät eväät arkeen. Tämä on kannatellut, kun elämä on testannut ja tuuppinut. Toivottavasti saavat uudetkin sukupolvet oman aikansa sävelistä tuen kasvuunsa. Kunpa tuoreetkin lyriikat kiinnittyisivät yhä rakennuspalikoiksi arkeen ja elämään.
Herra, johda vaikka
mun tieni johtais minne
Johda silloinkin,
kun en jaksa ymmärtää
Kuinka monta vaikeaa hetkeä kietoutuukaan jokaiseen introon ja outroon. Miten syvälle voivat vieläkin jotkut lauseet upota. Onneksi oli silloinkin musiikki antamassa muodon sille, mitä oli mahdotonta muuten ilmaista. Oli sanoja luomassa uskoa huomiseen, jossa valo olisi kirkkaampi ja tie hieman suorempi. Että olisi odottamisen arvoinen tulevaisuus.
Ja kun kaikki kerran katoaa,
totuus yksin jää
Ei enempää, ei vähempää
Nostan hattua jokaiselle teistä, jotka annatte lahjanne Suurimman käyttöön ja taivutatte sanat sekä sävelet aidoiksi rajojaan etsiville, tuiksi horjuville, penkeiksi uupuneille ja tienviitoiksi suuntaa hakeville. Meistä moni olisi jäänyt matkalle ilman sydäntä ja sielua koossa pitäviä melodioita ja oivaltavasti elämää tarkastelevia tekstejä. Kiitos.
Sitaatit
Bass’n Helen: Taisteluni
Bass’n Helen: Mitä jää